Päivä, jolloin muisteltiin eilen kuollutta Jörn Donneria ja tänään EU:n jättävää Britanniaa. Näihin tapahtumiin mitenkään liittymättä muistelemme myös David Hammonsin käsitetaiteellista ”teosta” eli lumipallojen myyntiä. (Päivitykseni Facebookissa tänään: ”Hain apurahaa valmistaakseni ja myydäkseni lumipalloja Sävyn ovensuussa. Konseptissa ei ole vikaa, mutta luonto panee hyvin vastaan.”)

Kolme poeettista kuvakaappausta Instagram-tililtäni. Vasemmalla Taina Korhosen ottama katunäkymä, jossa ”säkeenylityksiä”. Keskellä Henrik Pathiranen käsitteellinen runo. Ja oikealla Merja Turpeisen ”loputonta lokakuuta” esittävä valokuva Fjällbon puistosta.
Edit: Lisätty yksityiskohta Marko Niemen (1974-2019) muistokirjoituksesta, jonka HS julkaisi  tänään — yli neljä kuukautta Niemen kuoleman jälkeen. Tämäkin ”todiste” siitä, että jotkut uutiset säilyvät uutisina. 

Kuvakollaasi, jonka lähteinä KK:n blogi ”Lukeminen ja kirjoitus”, Erkka Filanderin ja Kristian Blombergin dialogi ”Pisaroita huojuvan jumaluuden maljasta”, sekä Juha-Pekka essee ”Muistiinpano: Roland Barthesin Vita Nova”. (Ensin mainittu on sekin osittainen kollaasi ja cut-up kahdesta jälkimmäisestä.)

New Yorker kirjoittaa demokratian tulevaisuudesta. Kolmekymmentäluvulla demokratian tulevaisuus oli uhattuna. Mitä siitä opimme, lehti kysyy.

Iltapäivän hetki kahvila Sävyssä.

Vasemmalla Emma Rönnholmin veistos näyttelyssä nimeltä ”Egoscope 2010 — Philosophical Toys for Our Time”. Taustalla ja oikeassa reunassa kaksi Ari Pelkosen ”tukirakennelmaa” näyttelyssä nimeltä ”Lavastaja”.

Katjan selfie Forum Boxissa, origamihimmeleitä TeeMaassa, Timglasetin uusin julkaisu, Automatic Souls.

Harry Salmenniemen aamun postin mukana tullut uusin julkaisu Absurdes Berliner Tagebuch (Poesia-vihko #21).

Suomen suurimpien kuntien ääriviivat ”kopioituna”. Oikealla ylhäällä ”silmät kiinni” tehty visuaalinen muistiinpano tv-sarjaa ”Giri / Haji” (osa 5/8) katsellessa, sen alapuolella kalkeeripaperilla tehty kopio.  

Teoksemme ”Emme soisi sen päättyvän” julkkarit kahvila Sävyssä 22.1.2020 klo 12–18.

KK:n aseemisia merkintöjä Jaakko Aution ääni-installaatioon ”Kinesteettinen runous” galleria Akusmatassa 21.1.2020.

Ensimmäinen ”runo” Henrik Pathiranen ja Verna Joen projektista ”Taidepuhe 2020”.

Muutamia muistoja äänitaidefestivaalista nimeltä Akusmata Polyphonic 2020. Ylhäällä vasemmalla ja oikealla kaksi kuvaa Niels Lyhne Løkkegaardin esityksestä. Ylhäällä keskellä Ana Gutieszcan ääniteos ”Aurinkokivi”. Ja alhaalla kaksi kuvaa Jaakko Aution installaatiosta ”Kineettinen runous”.

Kunnianosoitukset John Baldessarille (1931–2020) jatkuvat.

Hieman leikelty ja uudelleen asemoitu kansikuva ”kuvitteellisesta” teoksesta nimeltä ”Le Contradictionnaire”. Cia Rinne selittää konseptia seuraavasti:

acheter un dictionnaire et barrer les mots à barrer.
signer: revu et corrigé. marcel duchamp
(buy a dictionary and cross out the words to be crossed out.
sign: revised and corrected) 
book + exhibition of imaginary book covers curated by kamilla jørgensen & tanja nelleman kruse opening at kh7 art space 17 jan with contributions by ida marie hede, martin glaz serup, christian yde frostholm + many others www.kh7artspace.dk

Kolme kuvaa Lindan ja Auran nelipäiväisestä performanssista ”Reuna”, sen ensimmäisestä osasta, SIC-galleriassa 16.-19.1.2020.

Faksimileja runoilijoiden muistikirjoista Tuli&Savun numerossa 4/2019. Vasemmalla Erkka Filander, keskellä ylhäällä Cia Rinne, keskellä alhaalla Mikko Kuorinki ja oikealla Jan Hellgren. 

Pari näytettä Sami Liuhdon ja KK:n juuri ilmestyneestä yhteisteoksesta Emme soisi sen päättyvän (2020, Käsite-Kirjat | Lyhyttavara). Teoksen konsepti lyhyesti: poistimme vuoron perään sanan kerrallaan Pentti Saarikosken runoteoksesta En soisi sen päättyvän (1968). Hannu Mäkelä kirjoittaa kokoelman synnystä.

Kolmen kuva-aiheen kollaasi. Vasemmalla taustalla kirjekuori, jossa runoilija Emily Dickinsonin kirjoitusta. Vasemmalla edessä Keiji Uematsun veistos Corner Piece II (1990). Ja oikealla yksityiskohta Ingrid Askelandin veistoksesta Hoarder Island (2019). Askelandista kirjoittaa Tommy Olson.

Taustalla neljä esimerkkiä Carl Andren kirjoituskonerunoudesta. Ne putkahtivat jälleen kerran esiin somevirrassani – ehkä esimerkkeinä uutisista, jotka säilyvät uutisina. Muut kolme kuvaa ovat peräisin Wired-lehden numerosta 01.20. Alhaalla vasemmalla tähtitaivasta muistuttava kaavakuva twiittiketjun synnyttämistä yhteyksistä. Alhaalla oikealla pilvikerroksen läpi otettu satelliittikuva Hailuodosta. Ja ylhäällä keskellä kahteen osaan jaettu reproduktio Rembrandtin ”Yövartiosta” (1642): vasemmalla maalaus sellaisena kuin Rijksmuseumissa kävijät sen näkevät, oikealla konservaattoreiden tarpeisiin tuotettu syväskannaus.

War is over! Päivä on Yoko Onon ja Tony Halmeen, jotka keskustelivat puhelimessa käsitetaiteesta keväällä 1999, kuten päivän lehti tänään muistuttaa. Mutta päivä on myös Suvi Härkösen, jonka kosketus-aiheinen näyttely ”Need” avautui eilen Tampereella (oikealla ylhäällä still-kuva videosta). Samassa rakennuksessa myös Studio viis -kollektiivin näyttely ”Uhanalaiset” (keskellä Mark Piekkalan punainen ”Mato”). Vasemmalla ylhäällä kuva Kaija Rantakarin paperiteoksesta ”The End”, joka koristi Suomen avantgarden ja modernismin seuran (FAM) esitelmäkutsua.

Thinking about Fluxus.

Tribuutti John Baldessarille.

Väripallot ihmisten kasvojen peittona on kunnianosoitus John Baldessarille (1931–2020). Oikealla oleva runo on ensimmäinen osa John Ashberyn runosta ”Illustration” kokoelmassa Some Trees (1956). Runossa mainittu myyttinen Rok-lintu on tuttu esimerkiksi Tuhannen yön tarinoista. Runo osui silmiini lueskellessani sängyssä Ashberyn valittuja.          

Vasemmalla ensimmäinen sivu Kenneth Goldsmithin teoksesta ”Wasting Time on the Internet” (2016). Oikealla katkelma Tuomas Timosen haastattelusta puolalaisen Piotr Szreniawskin blogissa. Pääotsikon alla sitaatti 2. tammikuuta kuolleelta käsitetaiteilija John Baldessarilta (1931–2020).

Kuvakollaasi Olli Lyytikäisen pienestä näyttelystä Ateneumin taidemuseossa. Keskellä maalaus nimeltä ”Pakeneva Hamlet”, joka katselee ”Nietzschen” suuntaan. Vasemmalla muotokuvassa Abraham Lincoln, ja hänen silmiensä alla kuva ”erilaisesta” kalasta. Ylälaidassa klassinen taistelun kuvaus ”Shakki”. Vasemmalla ylhäällä ingressi Erkki Pirtolan Ilta-Sanomien koko sivun kattaneesta näyttelyarviosta toukokuulta 1984.

Penitenziagite! Vulgaarilatinankielinen lyhenne evankeliumin tekstistä: Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle (Matt. 4:17). Katumukseen ja parannuksentekoon kehottava ”taisteluhuuto” on tämän tästä esillä Umberto Econ romaaniin Ruusun nimi perustuvassa televisiosarjassa, jota olen viime päivinä katsellut. Alempi lausahdus on sitaatti Jenny Holzerilta ja nousi aamulla esiin Twitter-virrassani. 

Mielessä Australian metsäpalot. Merkitsevätkö ne samanlaista käännettä kuin aikoinaan Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus? Entä Codex Seraphinianus äänikirjana? Kaikki on mahdollista. Illalla tiedossa Mika Taanilan ja Jussi Lehtisalon Pakasteet ja Draama-Helmi G Livelabissa.

Keskustelimme Samin kanssa näinä päivinä julkaistavasta yhteisteoksestamme Emme soisi sen päättyvän (Käsite | Lyhyttavara, 2020). Teos perustuu Pentti Saarikosken melkein samannimisen runoteoksen sanojen yliviivaamiseen yksi kerrallaan, ikään kuin mielivaltaisessa tärkeysjärjestyksessä. Tästä aiheesta johduimme puhumaan Robert Rauschenbergin klassisesta käsitetaiteellisesta teoksesta ”Erased de Kooning Drawing” (1953). Mikäs sen sopivampi muistiinpanon aihe uuden projektin ensimmäiselle päivälle? Jostakin on aloitettava. (Kuvassa vasemmalla de Kooningin alkuperäinen piirros, oikealla sama Rauschenbergin ylipyyhinnän jäljiltä.)